Jyrki Salonen |14.6.2023
Tässä tämä nyt taas tulee: vuosittainen sarvipöllö-postaus. Ilmeikkäitä pikkupöllöjä ei voinut jättää kuvaamatta tänäkään vuonna.
Ensimmäinen poikue osui kohdalle toukokuun viimeisellä viikolla. Ilmeisesti aivan hiljattain pesän jättäneessä poikueessa oli peräti viisi poikasta.
Tuoreet pesänjättäjät eivät osanneet ensimmäisinä päivinään suuressa maailmassa juuri piilotella, vaan istuivat yllättävän avoimesti kaikki samassa kelossa, mistä ne oli kerjuuhuutojen perusteella helppo löytää.
Silmät kiinni puussa möllöttävät harmaat pallot eivät oikeastaan ole kovin kiinnostavaa kuvattavaa. Tilanne muuttuu täysin, kun ne hämärän tullen aktivoituvat ja avaavat silmänsä. Pistävän oranssina hehkuvat tarkkaavaiset silmät muuttavat pöllöjen olemuksen täydellisesti.
Pöllökuvauksen hankaluuksiin kuuluu mallien viihtyminen puiden yläoksilla, eikä kaukaa alaviistosta otetuissa kuvissa yleensä ole kauheasti nähtävää. Joskus onni kuitenkin potkaisee, kuten tässä tapauksessa, jossa poikanen istuu puun alaoksilla ja esittää vielä muutaman "jos katse voisi tappaa" -ilmeen ja komean venytyksen.
Itsehän kävelin sujuvasti ohi tästä hiljaa istuneesta kaverista vain muutaman metrin päästä huomaamatta mitään. Onneksi Tua oli tarkkaavaisempi ja huomasi pöllön.
Päivälevolta aktivoiduttuaan poikaset muuttuvat erittäin ilmeikkäiksi, päät pyörivät ja kallistelevat, kun ne kuuntelevat ja katselevat ympäristöään ruoankerjuuhuutojen välissä.
Muutaman ensimmäisen käynnin jälkeen poikasia löytyi enää kolme. Neljännestä kuulee huhuja, mutta yksi on ainakin varmuudella menehtynyt paikalta löytyneiden höyhenien perusteella. En tiedä mikä poikasen kohtaloksi koitui, mutta viisi poikasta on haastavaa saada ruokittua edes hyvänä myyrävuonna. Poikasista yksi ei kovasta yrittämisestä huolimatta tahtonut saada kunnollista kerjäysääntä aikaiseksi. Terävän vinkauksen sijaan siitä kuului vain pientä pihinää. Luonnon lakien mukaan kovempaa huutaneet sisarukset saivat luultavasti enemmän emojen huomiota.
Linturuokintojen kohdalla tulee usein kiinnitettyä varsinaista ruokintaa enemmän huomiota niiden alapuoliseen elämään. Ruokinnoilla viihtyy usein hiiriä ja myyriä, joiden kuvaaminen voi olla kiinnostavampaa kuin talitinttipönöjen ikuistaminen. Linturuokintojen jyrsijäelämä herättää joskus kiinnostusta muissakin.
Jyrki Salonen | 15.1.2023
Loppukeväästä ja alkukesästä puistomaisissa metsissä alkaa kuulua vaativaa vinkunaa. Syylliset eivät välttämättä ole pussikaljoittelevia teinejä, vaan ruokaa kerjääviä sarvipöllön poikasia.
Jyrki Salonen & Tua Lönnroth | 1.5.2022
