Tua Lönnroth

Kevään odotusta

Kelien puolesta kevät todella tulee keikkuen tänä vuonna. Jos sammakkokausi pääsi yllättämään viime vuonna, niin nyt se meni meiltä täysin ohi. Seurasimme meille tuttuja pikkulampia ja lätäköitä ja kun vihdoin huomasimme liikettä yhdellä lampareella, iski ennennäkemätön takatalvi yöpakkasineen ja lumisateineen. Kuvittelimme, että pienet kurnuttajat pakkaavat kapsäkkinsä ja muuttavat kiireen vilkkaa Teneriffalle, mutta muutaman päivän kuluttua kun kävimme tekemässä tuttua lammikkokierrosta, oli lähes joka paikkaan ilmestynyt kutua. Näköjään jäätävät kelit eivät sammakkojen kutupuuhia estä.

Harmaan päivän viettoa Lapissa

Olemme kahtena peräkkäisenä vuotena Lapissa lauhan ja tuulisen sään aikaan. On helmikuun loppu ja puut täysin paljaat lumesta. Keli on apean harmaa ja se tarttuu myös mieliimme. Tähän aikaan vuodesta pitäisi vielä pakkasen paukkua ja maiseman hohtaa valkoisena.

Täällä taas!

Olemme kolmatta kertaa Kuusamossa viettämässä joulun välipäiviä. Ensimmäisellä kerralla oli maagiset olosuhteet auringon paistaessa sumun takaa. Saimme juuri sitä, mitä olimme lähteneet kaamosaikaan hakemaan. Toisella kerralla vannoimme, että emme enää tule uudelleen tänne tähän aikaan vuodesta. Koko viikko oli pilvinen eikä vihertävän sinisistä kuvista ollut mihinkään. Päivällä valoisaa aikaa on kolme tuntia ja totesimme, että on turha lähteä reissuun, jos silloinkin on harmaan hämärää. Alkusyksystä mietimme, mitä tehdä joululoman aikana. Ja kappas, ennen kuin ehdimme huomatakaan, olimme varanneet lentoliput Kuusamoon. Sovimme, että tällä kertaa emme pety säästä, otamme sitten vain rennosti ulkoillen ja nautimme kelomökin tunnelmasta. Matkan lähestyessä katsoimme hermostuneesti sääennustetta, joka näytti koko ajan lauhempaa keliä jouluviikolle. Pilvistä luvattiin taas koko viikoksi.

Uneton Lapissa

Kesälomalla alkaa jo unelmoida syyskuun ruskaviikosta Lapissa. Kaikkia lomia odotamme toki innolla mutta tätä varmaan kaikista eniten. Olimme vuokranneet mökin, jossa olemme olleet kerran aikaisemmin. Edelliseltä kerralta jäi kaikista parhaiten mieleen upea sumuinen aamu ja toivoimme, että saisimme uusinnan siitä. Mökin ovelta on kymmenisen metriä järven rantaan, joten aamutuimaan on unikekojenkin helppo kömpiä lämpimän peiton alta ulos, kun ei tarvitse lähteä pihaa pidemmälle.

Norjan lumoa

Kaverini kirjoitti minulle, että olen tartuttanut häneen kännykkäräpsyjen myötä kunnon Norja-kuumeen. En yhtään ihmettele, niin upeissa satumaisemissa vietimme kesäloman ensimmäisen viikon. Olemme kolunneet aika lailla koko pohjois-Norjan, tämä paikka oli kuitenkin vielä näkemättä. Kvaloya tarjosi parastaan ilmojen suhteen - ja maisemien. Mielestäni kaikista komein paikka missä olemme käyneet. Ja kyllä, olemme kerran ajaneet turistien suosimalle Lofooteille. Toki silloin satoi lähes koko ajan ja vuoret jäivät tihkusateen taakse näkymättömiin suurimmaksi osaksi aikaa, joten tällä saattoi olla osuutensa asiaan, että Lofooteille ei ole kaivannut uudelleen. Kvaloyalla on noin 15 000 asukasta, joten saa varautua, että liikennettä on päivisin melko paljon. Saari kuuluu Tromssan kuntaan.

Tiiroja illan viimeisissä valoissa

Toukokuussa aurinko laskee vasta kymmenen maissa, joten arki-iltoina ei jaksa lähteä kuvaamaan parhaimpien valojen aikaan. Kuvaamiset ovat siksi jääneet harmittavan vähäisiksi. Aurinkoisia iltoja on kuitenkin riittänyt myös viikonlopuille ja kerrankin saimme hyödynnettyä kauniin lämpimät iltavalot.

Portfolio Tua Lönnroth

Muutama suosikki ottamistani kuvista.

Sumumaisemia

Käärmeet ja liskot

Sammakot

Hiiret ja Myyrät

Varpuspöllö