Huuhkaja-ryysis
"Harmaan päivän huuhkaja" oli väkisin mielessä otsikkoa miettiessä. Jospa vielä jonain päivänä saisi otsikoida huuhkajakuvan tyyliin: "Upean iltavalon tuijottaja" tms.
Jyrki Salonen | 19.12.2021
Jyrki Salonen |26.1.2022
Pieni ja pippurinen varpuspöllö
Varpuspöllöstä puhuttaessa on vaikeaa olla käyttämättä sanoja pieni ja pippurinen. Luonnossa lähes koomisen pieneltä näyttävän pöllön tuiman katseen alla on kuitenkin pakko myöntää sanojen olevan osuvia.
Kuvista on vaikea hahmottaa kuinka pieni varpuspöllö todellisuudessa on. Yleisesti käytetty vertauskohta punatulkku lienee kooltaan kohtalaisen lähellä, mutta pöllön roteva olemus ja pöyheä höyhenpeite saa sen ainakin minun silmissäni näyttämään hivenen punatulkkua suuremmalta.
Pöllöillä on tapana uhkan havaitessaan yrittää tehdä itsestään huomaamattomia litistämällä itsensä mahdollisimman ohueksi. Ylläolevassa kuvassa lienee varpuspöllön versio tästä käytöksestä. "Uhka" tosin tässä tilanteessa on lähioksalle pöllön läsnäoloa protestoimaan ilmestynyt urhea kuusitiainen. Harmi kyllä tilanteen ollessa päällä en älynnyt ottaa laajempaa kuvaa, jossa tinttikin olisi näkynyt. Pöllön vastavalossa hohtaneet höyhenet veivät kuvaajan huomiota liiaksi... Pikkuinen tiainen olisi ollut myös mainio mittatikku pöllön koon hahmottamisessa.
Tämä kaveri oli varpuspöllöksi erittäin rauhallinen. Aikaisemmat kohtaamiset varpuspöllöjen kanssa ovat yleensä olleet lyhyitä tai ainakin paikkaa on joutunut vaihtamaan usein. Tämä yksilö istui samalla oksalla melkein tunnin, eikä pahastunut edes siitä, että kiersimme (kaukaa) sen etupuolelle kuvaamaan.
Kuvia katsellessa tuli mieleen, että en ole kovin usein edes nähnyt varpuspöllön jalkoja. Pöllö näyttää painovoimaa uhmaavalta pallolta oksalla istuessaan. Viimeisessä kuvassa voi kuitenkin tarkkaan katsomalla nähdä vilauksen sen mahtavista kynsistä.
Mahtava kohtaaminen ja kerrankin se osui aurinkoiseen talvipäivään!
