Vappuhulinaa
Takatalven jälkeen koitti vihdoin kevät. Aurinko helli niin luontoa kuin luontokuvaajaa. Linnunlaulua alkoi jälleen kuulua enemmän ja luonto heräsi muutenkin uudelleen eloon. I-HA-NAA.
Tua Lönnroth | ma 6.5.
Jyrki Salonen |ma 6.5.
Karmaisevan keikkuvasti saapunut kevät sai meidät jo pelkäämään sammakkokauden menneen ohi suun. Pidimme kuitenkin loppuun asti silmällä sitä viimeistä lammikkoa, johon ei ennen takatalvia ehtinyt ilmestyä kutua. Onneksi, sillä vappu-viikolla sinne lopultakin järjestyi kunnon kurnuttajakemut.
Sammakoiden kuvaaminen on aikamoista ajoituspeliä. Kutupuuhat saattavat joissain paikoissa ja joinain vuosina mennä ohi yhdessä päivässä. Varsinaisten kutupuuhien lisäksi sään ja vapaa-ajankin pitäisi osua kohdalleen, sillä tyypillisesti varsin ryteikköiset kuvauspaikat kaipaavat runsaasti valoa. Ilman auringonpaistetta sammakkokuvien värimaailma menee herkästi tunkkaisen vihreän ja violetin sävyihin.
Keskipäivän auringonpaiste on harvemmin kaivattu kuvauskeli, mutta sammakoiden kanssa se usein mahdollistaa melkoisen bokeh-iloittelun.
Sammakot ovat muutenkin kutuaikaan varsin kiitollinen kuvauskohde, koska ne eivät varoen liikkuvasta kuvaajasta tunnu juuri piittaavan. Toisin kuin välillä vierestä jyräyttävistä maastopyöristä, jotka kyllä saavat kolme tusinaa sammakkoa plumpsahtamaan samanaikaisesti lammen uumeniin...
Tällä lammella sammakot viihtyivät tänä keväänä varsin pitkään. Ehdimme kuvata niitä neljänä päivänä ja vielä viidentenäkin oli muutama Matti Myöhänen paikalla. Espoolaiset sammakot tuntuvat olevan hitaasti lämpiävää sorttia. Helsingissä kutupuuhat taisivat mennä suurelta osin ohi jo parisen viikkoa sitten.
Kevät tuli keikkuen, mutta tulipahan kuitenkin. Vaikka täksi viikoksi lupaillaankin taas lunta.
Takatalven jälkeen koitti vihdoin kevät. Aurinko helli niin luontoa kuin luontokuvaajaa. Linnunlaulua alkoi jälleen kuulua enemmän ja luonto heräsi muutenkin uudelleen eloon. I-HA-NAA.
Tua Lönnroth | ma 6.5.
Kelien puolesta kevät todella tulee keikkuen tänä vuonna. Jos sammakkokausi pääsi yllättämään viime vuonna, niin nyt se meni meiltä täysin ohi. Seurasimme meille tuttuja pikkulampia ja lätäköitä ja kun vihdoin huomasimme liikettä yhdellä lampareella, iski ennennäkemätön takatalvi yöpakkasineen ja lumisateineen. Kuvittelimme, että pienet kurnuttajat pakkaavat kapsäkkinsä ja muuttavat kiireen vilkkaa Teneriffalle, mutta muutaman päivän kuluttua kun kävimme tekemässä tuttua lammikkokierrosta, oli lähes joka paikkaan ilmestynyt kutua. Näköjään jäätävät kelit eivät sammakkojen kutupuuhia estä.
Tua Lönnroth | ma 22.4.