Jyrki Salonen |su 4.2.
Ailahtelevan talven aikaansaannoksia
Eteläisen Suomen talvi on ollut taas yhtä vuoristorataa. Ensin on hirveästi pakkasta, sitten sataa hirveästi lunta ja sitten kaikki sulaa pois jättäen jälkeensä vain karmaisevan pääkallokelin. Luontokuvaajalle mielekkäimpiä hetkiä ovat mahdollisesti nuo hirmupakkaset ja niiden mukanaan tuomat merisavut.
Vuoden ensimmäiselle päivälle sattui kunnon pakkaskelit, eikä Kuusamosta palattuamme voinut vain jäädä perkaamaan reissun kuvasatoa vaan oli suunnattava meren rannoille jatkamaan muistikorttien täyttötalkoita.
Lämpimästä merestä jäätävään ilmaan nouseva merisavu tuottaa todelliset maisemakuvaajan unelmakelit, mutta yleensä toiveissa on ollut löytää kameran eteen lintuelämää. Tähän vuodenaikaan se on yleensä tarkoittanut joutsenia.
Onnekkaasti tälläkin kertaa vakiopaikastamme löytyi pari kyhmyjoutsenta ruokailemasta upeasti höyryävässä meressä. Arvelin olevamme paikalla hivenen turhan aikaisin iltapäivän parhaisiin valoihin nähden, mutta aikainen saapuminen osoittautui lopulta onnekkaaksi, koska taivaanrannassa ollut paksumpi sumu verhosi auringon kohtalaisen pian kokonaan ja parhaat valot olivat tiessään.
Oranssin sävyissä hehkuva meri on aina yhtä sykähdyttävä näky. Kuvaaminen menee helposti aika hektiseksi räiskimiseksi, koska kaikkialla tuntuu olevan niin upean näköistä.
Pitempään jatkuneet pakkaskelit mahdollistivat myös toisen talvisen suosikkikohteen pariin hakeutumisen parin vuoden tauon jälkeen. Merenlahdet olivat sen verran tukevassa jäässä, että sinne uskalsi lähteä etsimään viiksitimaleita.
Kaislikoissa lymyävät pilpattajat ovat kohde, joka suorastaan huutaa lämmintä iltapäivän valoa ja sitä oli onneksi tarjolla ainakin yhtenä tammikuun viikonloppuna. Timaleita löytyi vain yksi kolmen yksilön pikkuparvi. Aikasempina vuosina olemme saaneet seurailla paljon isompiakin parvia. Ilmeisesti alueella pyörinyt isolepinkäinen oli onnistunut verottamaan timalikantaa tai sitten isommat parvet piileskelivät jossain kaislikon uumenissa.
Lepinkäinen teki useammankin hyökkäysyrityksen timalien kohdalle ollessamme paikalla, mutta meidän nähdemme ilman tulosta.
Viiksitimalit ovat kohde, johon käyttäisi mieluusti paljon enemmänkin aikaa, mutta holtittomasti vaihtelevat kelit ja timalien majapaikkana toimiva arvaamattomasti jäätyvä merenlahti eivät anna siihen kovin usein mahdollisuuksia.
