Jyrki Salonen |28.9.2026
Tiesulku-västäräkit
Mikä on pieni, mustavalkoisen harmahtava ja aina protestoimassa, kun yrität lähteä kauppaan, lounaalle tms? Jos kuvaus kuulostaa tutulta, niin kotikadullesi on saattanut pesiytyä tiesulku-västäräkkejä.
Kotinurkillemme on nyt useana vuotena jossain vaiheessa kesää ilmaantunut parvi västäräkkejä, joilla on hyvin itsetuhoinen suhtautuminen autoihin. Ne jäävät vain tuijottamaan lähestyvää autoa niin pitkäksi aikaa, että ratin takaa katsoen ne peittyvät auton keulan taakse ja joudun peruuttamalla tarkistamaan, menivätkö ne pois alta vai eivät.
Tai sitten ne pyrähtelevät tien suuntaisesti eteenpäin muutaman metrin kerrallaan. Joten kahdenkymmenen metrin tienpätkällä joutuu pysähtymään neljästi uhmakkaasti nokka pystyssä tuijottavan västäräkin takia.
Västäräkit ovat siinä, kun lähtee kuvaamaan pöllöjä, jahtaamaan aamusumuja tai ihmettelemään iltavaloja. Harvoin, jos koskaan, tulee mieleen, että pitäisikin pysähtyä kuvaamaan niitä.
Vasta tänä syksynä, eräänä sateisena iltapäivänä vesilätäköiden ja keltaisten koivunlehtien seassa viipottavat siivekkäät elokapinalliset saivat minut kaivamaan kamerani esiin.
Vaikka viipottelijat eivät juuri autoista hätkähdä, niin kuten arvata saattaa, suhtautuminen pitkän telen kanssa huitelevaan luontokuvaajaan oli huomattavasti epäilevämpi. Tyypit jäivät harmillisen kauas 800-milliselläkin kuvatessa, mikä vähän söi parhaita syysväri-ilotteluja kuvista.
Jutun kuvat ovat peräisin yhden käynnin muutaman minuutin mittaisesta kokeilusta, jonka tulokset olivat sen verran rohkaisevia, että tätä olisi mielellään kokeillut uudemmankin kerran.
Ilmeisesti höyhenpukuiset kapinalliset saivat vihiä kiinnostuksestani ja päättivät jatkaa protestiaan syysmuuttomatkansa eteläpäässä, koska hyväkkäitä ei ole muutamaan päivään näkynyt.
Noh, ainakin lounasmatka lyheni muutaman linnunvaromispysähdyksen verran.
