Jyrki Salonen |
Kuvankäsittelyn kirot – irvistelyä kuva-arkiston äärellä
Luontokuvaus on vähän hassu harrastus. Siihen voi palaa järjettömiä määriä aikaa ja rahaa ja lopputuloksena on tyypillisesti melkoinen kasa kuvia, joilla sitten... niin, tehdään mitä? Kun kuvat on postattu someen, käytetty VLK:n tuomariston hylättävinä ja aiheesta on nuristu blogissa, niin sen jälkeen kuvat vain siirtyvät odottamaan kiintolevyjen vääjämätöntä hajoamista ja sitä kautta siirtymää bittitaivaaseen.
Mitä kuville tapahtuu julkaisun jälkeen?
Meillä on jonkin verran omia kuviamme kotimme seinillä, mutta sieltäkin loppuu kyllä nopeasti tila kesken, jos ei aio kirjaimellisesti tapetoida seiniään luontokuvilla. Omien kuvieni melkeinpä ainoa pitkäaikaiskäyttö on niiden parhaimmiston pistäminen tietokoneen näytönsäästäjään, josta niitä tulee sentään aina silloin tällöin bongailtua.
Silmiin osuessaan erityisesti jotkut vanhemmat kuvat aiheuttavat spontaania irvistelyä, kun huomaa miten kuvia on tullut joskus aikoinaan käsiteltyä.
Ikuinen kipupiste
Kuvien käsittely on itse asiassa nykyäänkin minulle melkoinen kipupiste. Sopivan tasapainon löytäminen luonnollisen, mutta kuitenkin sopivasti näyttävän kuvankäsittelyn välillä on aika vaikeaa. Tuntuu, että kerta toisensa jälkeen kuvani päätyvät aina vain liian värikkäiksi, lämpimiksi ja kontrastikkaiksi. Siitäkin huolimatta, että tiedän ongelman itsekin. Jos jonkun kuvan jättää vähän laimeamman näköiseksi, niin yleensä siihen sitten kuitenkin tulee väännettyä lisää väriä viimeistään siinä vaiheessa, kun kuva on lähdössä someen.
Lisähaastetta asioihin toi myös aikaisemmin käyttämäni melkoisen surkea monitori. Kuvien käsittely on aika paljon helpompaa, jos voi luottaa siihen, että monitori näyttää asiat edes suunnilleen oikein. Tämä blogikin pakkasi kuvat aikaisemmin huonolla algoritmilla, joka sai kuvat näyttämään täällä todellista heikommilta. Nyt tilanteen pitäisi olla parempi.
Ehkä tässä on sentään jotain positiivistakin kehitystä tapahtunut, koska tuolta näytönsäästäjän uumenista löytyi nykysilmin katsoen joitakin melkoisen räikeitä tapauksia.
Joidenkin kuvien kohdalla uudelleenkäsittelyn perusteeksi riittivät Lightroomin huikeasti parantuneet kohinanpoistotyökalut. Petteri Hautamaa kirjoitteli alkuvuodesta vanhojen kuvien läpikäynnistä ja uudelleenkäsittelystä blogiinsa. Ihan yhtä systemaattiseen operaatioon en itse viitsinyt ryhtyä, mutta joitakin vanhoja suosikkeja tuli kuitenkin viilailtua.
Portfolion päivitys
Päivittelinpä myös portfoliossani olleita kuvia vähän asiallisemmin käsitellyihin ja lisäsin sinne muutaman uuden kuvan. Sinänsä vähän vierastan koko portfoliota, en jotenkin koskaan osaa ajatella, että tässä olisi oikeasti kolmisenkymmentä parasta koskaan ottamaani kuvaa. Varsinkin kun ne parin vuoden päästä haluaa taas käsitellä uudestaan.
